lauantai 8. lokakuuta 2011

Käyn myös koulussa!

Jos joku on tähän asti luullut, että täällä vaan lomaillaan ja nautitaan kesäsäästä niin ei muuten pidä paikkaansa. Käyn oikeesti myös koulussa, mutta täytyy myöntää, että torstaita lukuun ottamatta mun nelipäiväinen kouluviikko on kyllä aika helppo. Yleensä koulua on noin kaksi tuntia päivässä, mutta toisaalta kun koulumatkaan saa helposti ruuhkassa menemään melkein tunnin/suunta niin onhan se jo hei aika rankkaa!


Opiskelen täällä siis visuaalista kommunikointia ja designia, jota mun lisäksi opiskelee myös toinen vaihtari eli saksalainen Jean. Jeanin kanssa ollaankin vitsailtu, että kun muut vaihtaritutut tuskailee luentojensa kanssa, jotka hyvällä tuurilla saattavat olla suurimmaksi osaksi turkiksi, niin me lähinnä piirrellään tähtiä Illustratorilla tai otetaan valokuvia. Ollaan molemmat tähän asti tykätty tosi paljon noista meidän kursseista, jotka melkein kaikki meillä on samoja, ja lisäksi meillä on käynyt hyvä tuuri myös opettajien kanssa, jotka puhuu hyvää englantia ja jopa käyttää sitä tunneilla turkin sijaan.



Opetus on muutenkin ollut tosi hyvää ja opettajat mukavia sekä päteviä. Huomaa oikeasti miten opettajat on innoissaan siitä mitä ne opettaa ja tulee fiilis, että niitä myös aidosti kiinnostaa, että ihmiset oppii. Asiat käydään yksityiskohtaisesti läpi ja vaikka välillä onkin sellanen for dummies –meininki niin ainakin täällä oppii jotain. Yksi mun opettajista käyttää aina ensimmäisen tunnin siihen, että kaikkien  kotitehtävät katsotaan luokan edessä läpi, niistä annetaan kaikille palautetta ja samalla opitaan. Illustratoria taas oon oppinut kahdessa viikossa käyttämään paremmin kuin kahdessa vuodessa, eli kertonee sekin jo jotain...



Tunneilla siis oikeesti oppii ja siellä kannattaa käydä. Ainakin meidän opettajilla on täällä aika tiukka linja poissaolojen ja myöhästymisien suhteen eli neljästä poissaolosta lentää pois kurssilta ja kaksi myöhästymistä lasketaan poissaoloksi. Lisäksi myöhästymisestä tai kotitehtävien palauttamatta jättämisestä saa todennäköisesti myös kuulla välittömästi kunniansa eikä ”laiskoja pummeja” kuten meidän opettaja heitä yksikin päivä kutsui, katsella pitkään. Monien opiskelijoiden huonon asenteen selittää kuitenkin se, että kyseessä on yksityinen yliopisto eli jos rahaa löytyy tarpeeksi niin sisään pääsee kuka vaan, eikä motivaation määrällä tai soveltuvuudella ole siinä vaiheessa mitään merkitystä.



Kampusalue poikkeaa myös paljon siitä mihin on Suomessa tottunut.  Kaikki rakennukset on siis jenkkityyliin saman aidatun alueen sisäpuolella ja kaikki alueelle tulevat joutuvat kulkemaan turvatarkastuksen kautta, mikä tuntuu hassulta, mutta on ehkä tarkemmin ajateltuna täällä ihan hyvä juttu.


Kampukselta löytyy mm. 4 eri ravintolaa, useita kahviloita, pankki ja posti. Lisäksi JOS harrastaisi jotain liikuntaa, niin siihen olis ihan hyvät puitteet, sillä myös kaikki uima-altaasta tenniskenttään löytyy alueelta. Kaikista laiskimpia varten koulun alueella kulkee 5-10min välein keltaisia ringservice-busseja eli jos kävely pääportille ei sillä hetkellä satu kiinnostamaan, niin tuon alle 500m matkan voi mennä myös bussilla. Kätevää ja tosi ympäristöystävällistä!

Alue on tosi viihtyisä ja mikäs sen kivempaa kun istua nurmikolla kahvia juoden (ainakin nyt kun aurinko vielä paistaa) samalla kun odottelee seuraavan tunnin alkua. Tuhansien opiskelijoiden lisäksi kampuksella hengaa useita kulkukoiria, joista jonkun todennäköisesti saa myös samalla seurakseen.




Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!